YSE 1998 -ehtojen soveltaminen urakkasopimukseen, jossa ehtoihin ei ole viitattu
Itä-Suomen hovioikeus on tuomiossaan 31.1.2017 nro 53 ottanut kantaa YSE 1998 -ehtojen soveltuvuuteen urakkasopimuksen osapuolten väliseen sopimukseen, jossa ei oltu viitattu ehtoihin. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot eli YSE 1998 – ehdot ovat laajalti rakentamisessa käytössä oleva vakioehtokokoelma ja jotka aikaisemman vakiintuneen käsityksen mukaan tulevat urakkasopimuksen osaksi vain, jos niihin on nimenomaisesti viitattu sopimuksessa. Sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan yleiset sopimusehdot tulevat osaksi sopimusta vain, jos osapuolet ovat niin sopineet.
Itä-Suomen hovioikeus on kuitenkin päättänyt toisin, se katsoi, että urakkasopimuksessa, jossa ei oltu viitattu YSE 1998 ehtoihin, ehdot tulivat kuitenkin sovellettavaksi koska osapuolten välinen sopimus oli ollut hyvin ylimalkainen ja YSE -ehtojen soveltaminen kysymyksessä olevan kaltaisissa tapauksissa on alan käytäntöjen mukaista. Hovioikeuden mukaan YSE:n periaatteita on yleisten sopimus- ja velvoiteoikeudellisten periaatteiden ohella sovellettava kyseisessä tapauksessa. Hovioikeuden mukaan YSE – ehdot tulivat siis sovellettavaksi.
Äkkipäätään katsottuna ratkaisu siis tarkoittaisi sitä, että mikäli rakennusurakan osapuolet eivät halua, että YSE -ehtoja sovelletaan sopimukseen, tulisi siitä erikseen mainita. Hovioikeuden mukaan rakennusurakkaan, jonka kaltaisissa on alan käytäntöjen mukaista saattaa YSE -ehdot sovellettavaksi ja jos sopimus on ylimalkainen, ehdot voivat tulla sovellettaviksi.
Hovioikeuden ratkaisua kohtaan voidaan esittää kritiikkiä. YSE 1998 – ehdot ovat 92 ehdon laaja ehtokokoelma. Ehdoissa on varsin tiukat määräykset osapuolten velvollisuuksista ja oikeuksista esimerkiksi lisä- ja muutostöiden osalta sekä osapuolten vakuudenantovelvollisuuksista. Tilanteessa, jossa ehtoihin ei ole viitattu voi olla niinkin, että osapuolet eivät edes tunne kaikkia sopimusehtoja, jos mitään niistä. Osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta voi muodostua yllättäväksi, jos sopimuksen osaksi katsotaan sopimusehto, jonka sisältö ei ole osapuolten tiedossa. Tilaajalla tai urakoitsijalla ei jälkikäteen tarkasteltuna ole välttämättä ollut perusteltua syytä noudattaa ehtoja tai edes tutustua niihin.
Samu Leivo
Asianajaja
Asianajotoimisto Leivo
samu@samuleivo.fi
p. 050 4900 145
